← Quick Find
Menu
Rokotteiden tarkoituksena on vahingoittaa muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä tai köyhiä maita.
Yleisesti ottaen salaliittoteoriat korostuvat, kun ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi tai pelkäävät hallinnan menettämistä, koska teorioiden avulla ihmiset voivat selviytyä uhkaavista tapahtumista kohdistamalla syyllisyyden oletettuihin salaliittolaisiin.
Kaikki, jotka käyttävät salaliittoretoriikkaa, eivät ole vakaita salaliittoteorioiden kannattajia. Joskus salaliittoteorioita käytetään retorisena välineenä, jolla vältetään epämiellyttäviä johtopäätöksiä. Jotkut esimerkiksi viittaavat tiedemiesten salaliittoon selittääkseen tieteellistä konsensusta, jota he vastustavat, kuten ilmastonmuutosta, mutta samat ihmiset eivät tee niin, kun tieteellisellä konsensuksella ei ole mitään merkitystä heidän henkilökohtaisten asenteidensa kannalta. Yleensä sellaisten henkilöiden väitteiden kumoaminen on helpompaa, jotka omaksuvat salaliittoretoriikan vain mukavuussyistä.
Jotkut henkilöt ovat kuitenkin syvästi sitoutuneet salaliittouskomuksiinsa, joista on saattanut tulla osa heidän identiteettiään. Sitoutuneiden henkilöiden väitteiden kumoaminen onkin paljon haastavampaa. Salaliittoteorioihin sitoutuneet henkilöt uskovat usein moniin salaliittoteorioihin.
Moniin salaliittoteorioihin uskominen (koronavirus on huijaus, ja hallitus piilottelee rokotteen tappamia ihmisiä) on siksi hyvä osoitus uskomuksista, jotka ovat luultavasti tiukassa. Lisäksi voimakkaasti sitoutuneilla ihmisillä on yleensä muitakin diagnostisia asenteita ja ajatuksia. Esimerkiksi kovin narsistiset ihmiset uskovat todennäköisemmin salaliittoteorioihin, samoin kuin ihmiset, jotka harjoittavat maagista ajattelua (esimerkiksi väittävät, että heillä on kokemuksia yliluonnollisesta) ja joilla on machiavellianismin piirteitä (ja siten alhainen luottamus).
Muuttujat, jotka ovat yhteydessä salaliittoteoriauskomuksiin, ovat luonteeltaan yleensä emotionaalisia ja liittyvät pelkoihin ja hallinnan menettämisen tunteeseen.
Tämä teema viittaa siihen, että rokotteet ovat osa salaliittoa, joka kohdistuu tiettyihin etnisiin ryhmiin, ja rokotteiden tarkoituksena on syrjäyttää kyseiset ryhmät. Rokotteita pidetään ”sotana” tai ”juonena” kyseisiä ryhmiä vastaan.
Köyhät maat ja vähemmistöryhmät ovat usein syrjäytyneitä ja väestöryhmien välillä on terveyseroja. Siksi on ymmärrettävää, että ihmiset haluavat olla valppaina ja havaita eriarvoisuuden sekä puolustaa oikeuttaan saada korkealaatuista sairaanhoitoa etnisestä taustastaan, sukupuolestaan tai syntymämaastaan riippumatta.
Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että
Köyhät maat ja vähemmistöryhmät ovat usein syrjäytyneitä ja väestöryhmien välillä on terveyseroja. Siksi on ymmärrettävää, että ihmiset haluavat olla valppaina ja havaita eriarvoisuuden sekä puolustaa oikeuttaan saada korkealaatuista sairaanhoitoa etnisestä taustastaan, sukupuolestaan tai syntymämaastaan riippumatta.
Rokotteet kehitettiin suojaamaan taudeilta, joista aiheutuu usein suhteettomia rasitteita köyhille maille ja syrjäytyneille väestöryhmille. Valtioilla on velvollisuus varmistaa, että rokotteet ovat turvallisia, helposti saatavilla ja kohtuuhintaisia kaikille niitä tarvitseville. Tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, joilla on usein esteitä terveyspalvelujen, -tuotteiden ja -tilojen saatavuudessa. Rokotteet ovat johtaneet kuolemantapausten ja vakavien sairauksien vähenemiseen, ja ne ovat itse asiassa pelastaneet enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö. Maailman terveysjärjestö on toistuvasti kehottanut lisäämään rokotteiden jakelun tasapuolisuutta, jotta alhaisemman tulotason maissa voitaisiin suojautua sairauksilta.
Lisätietoja:
Akateemiset viittaukset:
Yleisesti ottaen salaliittoteoriat korostuvat, kun ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi tai pelkäävät hallinnan menettämistä, koska teorioiden avulla ihmiset voivat selviytyä uhkaavista tapahtumista kohdistamalla syyllisyyden oletettuihin salaliittolaisiin.
Not everyone who engages in conspiratorial rhetoric is a firm believer in a conspiracy. Sometimes conspiracy theories are deployed as a rhetorical tool to escape inconvenient conclusions. For example, some people selectively appeal to a conspiracy among scientists to explain away a scientific consensus they oppose, such as climate change, but the same people will not do so when a scientific consensus is of no relevance to their personal attitudes. In general, debunking is easier with individuals who deploy conspiratorial rhetoric only for convenience.
However, some individuals are deeply committed to their conspiratorial beliefs, which may have become part of their identity. Debunking is much more challenging with those committed individuals. People who are committed believers tend to be devoted to more than one conspiracy theory. Belief in multiple conspiracies (that COVID is a hoax and that the government is hiding people killed by the vaccine) is therefore a good indicator of beliefs that are probably deeply held. In addition, people who are committed believers also tend to exhibit other diagnostic attitudes and attributes. For example, people high on narcissism are more likely to believe in conspiracy theories, as are people who engage in magical thinking (e.g., claim to have experience with the supernatural) and are high in Machiavellianism (and hence low in trust). The variables that drive belief in conspiracy theories tend to be emotional in nature and revolved around fears and a sense of loss of control.
Finnish 
English 
Swedish 
French 
Spanish 
German 
Romanian