← Quick Find

Salaliittoajattelu

Epäluottamus

Perusteettomat uskomukset

Maailmankuva ja politiikka

Uskonnolliset huolenaiheet

Moraaliset huolenaiheet

Pelko ja fobiat

Vääristynyt riskikäsitys.

Perceived self interest

Episteeminen relativismi

Reaktanssi

Vaccine attitudes resource

Miten ”keksitty uhka” liittyy rokotuksiin?

Rokotteilla ehkäistävissä olevat taudit ovat liioiteltuja tai niitä ei ole olemassa

Yleisesti ottaen salaliittoteoriat korostuvat, kun ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi tai pelkäävät hallinnan menettämistä, koska teorioiden avulla ihmiset voivat selviytyä uhkaavista tapahtumista kohdistamalla syyllisyyden oletettuihin salaliittolaisiin.

Kaikki, jotka käyttävät salaliittoretoriikkaa, eivät ole vakaita salaliittoteorioiden kannattajia. Joskus salaliittoteorioita käytetään retorisena välineenä, jolla vältetään epämiellyttäviä johtopäätöksiä. Jotkut esimerkiksi viittaavat tiedemiesten salaliittoon selittääkseen tieteellistä konsensusta, jota he vastustavat, kuten ilmastonmuutosta, mutta samat ihmiset eivät tee niin, kun tieteellisellä konsensuksella ei ole mitään merkitystä heidän henkilökohtaisten asenteidensa kannalta. Yleensä sellaisten henkilöiden väitteiden kumoaminen on helpompaa, jotka omaksuvat salaliittoretoriikan vain mukavuussyistä.

Jotkut henkilöt ovat kuitenkin syvästi sitoutuneet salaliittouskomuksiinsa, joista on saattanut tulla osa heidän identiteettiään. Sitoutuneiden henkilöiden väitteiden kumoaminen onkin paljon haastavampaa. Salaliittoteorioihin sitoutuneet henkilöt uskovat usein moniin salaliittoteorioihin.

Moniin salaliittoteorioihin uskominen (koronavirus on huijaus, ja hallitus piilottelee rokotteen tappamia ihmisiä) on siksi hyvä osoitus uskomuksista, jotka ovat luultavasti tiukassa. Lisäksi voimakkaasti sitoutuneilla ihmisillä on yleensä muitakin diagnostisia asenteita ja ajatuksia. Esimerkiksi kovin narsistiset ihmiset uskovat todennäköisemmin salaliittoteorioihin, samoin kuin ihmiset, jotka harjoittavat maagista ajattelua (esimerkiksi väittävät, että heillä on kokemuksia yliluonnollisesta) ja joilla on machiavellianismin piirteitä (ja siten alhainen luottamus).

Muuttujat, jotka ovat yhteydessä salaliittoteoriauskomuksiin, ovat luonteeltaan yleensä emotionaalisia ja liittyvät pelkoihin ja hallinnan menettämisen tunteeseen.

Tämä väite esittää, että rokotteilla hoidettavia tauteja on liioiteltu tai niitä ei ole olemassa. Salaliittoteoreetikot kutsuvat sairauksia usein ”huijauksiksi” tai ”keksityiksi” ja syyttävät hallituksia aiheettoman pelon levittämisestä.

Onko se lainkaan totta?

Useimmat ihmiset eivät ole säännöllisesti tekemisissä rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien kanssa, joten he eivät välttämättä pelkää näitä tauteja. Lisäksi poliitikoilla ja tiedotusvälineillä on ollut tapana liioitella tilanteiden todellisia vaaroja saadakseen ääniä ja kuulijakuntaa, minkä vuoksi ihmisten on vaikea tietää, mihin tietoon voi luottaa.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Useimmat ihmiset eivät ole säännöllisesti tekemisissä rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien kanssa, joten he eivät välttämättä pelkää näitä tauteja. Lisäksi poliitikoilla ja tiedotusvälineillä on ollut tapana liioitella tilanteiden todellisia vaaroja saadakseen ääniä ja kuulijakuntaa, minkä vuoksi ihmisten on vaikea tietää, mihin tietoon voi luottaa.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Rokote suojaa meitä taudeilta ja vakavilta sairauksilta. Pahimmassa tapauksessa sairaudella voi olla hengenvaarallisia seurauksia ja se voi johtaa työkyvyttömyyteen ja kuolemaan.

Tuhkarokko aiheutti maailmanlaajuisesti yli 2,6 miljoonaa kuolemaa, ennen kuin sitä vastaan alettiin rokottaa. Tämä tapahtui vasta 1980-luvulla. Vielä vuonna 2006 jäykkäkouristukseen kuoli noin 290 000 ihmistä maailmanlaajuisesti.

Tähän mennessä poliorokotukset ovat pelastaneet 19 miljoonaa ihmistä halvaantumiselta ja 1,5 miljoonaa ihmistä polion aiheuttamalta kuolemalta. Poliotapausten määrä on vähentynyt maailmassa 99,9 prosenttia 1980-luvulle verrattuna.

Rokotteiden ansiosta ihmisten elinajanodote on kasvanut. Rokotteet auttavat ihmisiä selviytymään.

Mistä saan lisätietoja?

Lisätietoja: 

Akateemiset viittaukset:

fiFinnish
en_GBEnglish pl_PLPolish de_DEGerman sv_SESwedish fr_FRFrench es_ESSpanish ro_RORomanian fiFinnish

MISINFORMATION & Salaliittoajattelu

Yleisesti ottaen salaliittoteoriat korostuvat, kun ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi tai pelkäävät hallinnan menettämistä, koska teorioiden avulla ihmiset voivat selviytyä uhkaavista tapahtumista kohdistamalla syyllisyyden oletettuihin salaliittolaisiin.

 

Not everyone who engages in conspiratorial rhetoric is a firm believer in a conspiracy. Sometimes conspiracy theories are deployed as a rhetorical tool to escape inconvenient conclusions. For example, some people selectively appeal to a conspiracy among scientists to explain away a scientific consensus they oppose, such as climate change, but the same people will not do so when a scientific consensus is of no relevance to their personal attitudes. In general, debunking is easier with individuals who deploy conspiratorial rhetoric only for convenience.

 

However, some individuals are deeply committed to their conspiratorial beliefs, which may have become part of their identity. Debunking is much more challenging with those committed individuals. People who are committed believers tend to be devoted to more than one conspiracy theory. Belief in multiple conspiracies (that COVID is a hoax and that the government is hiding people killed by the vaccine) is therefore a good indicator of beliefs that are probably deeply held. In addition, people who are committed believers also tend to exhibit other diagnostic attitudes and attributes. For example, people high on narcissism are more likely to believe in conspiracy theories, as are people who engage in magical thinking (e.g., claim to have experience with the supernatural) and are high in Machiavellianism (and hence low in trust). The variables that drive belief in conspiracy theories tend to be emotional in nature and revolved around fears and a sense of loss of control.