← Quick Find

Salaliittoajattelu

Epäluottamus

Perusteettomat uskomukset

Maailmankuva ja politiikka

Uskonnolliset huolenaiheet

Moraaliset huolenaiheet

Pelko ja fobiat

Vääristynyt riskikäsitys.

Perceived self interest

Episteeminen relativismi

Reaktanssi

Vaccine attitudes resource

Miten ”oman tutkimuksen tekeminen” liittyy rokotteisiin?

Luotetaan vain omaan tutkimukseen; asiantuntijoiden kuunteleminen on laiskuutta

Yksi vahvimmista rokotevastaisuutta ennustavista tekijöistä on henkilön yleinen epäluottamus viranomaisia ja heitä kohtaan, joiden katsotaan toimivan viranomaisille.

Epäluottamus ilmenee usein väitteinä eturistiriidoista tai puutteellisena tietämyksenä rokotuksista.

Epäluottamuksella voi olla eri kohteita, esimerkiksi:

  • terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaiset ja järjestöt
  • lääkeyhtiöt
  • hallitukset
  • tutkijat.
  • ”Lääketieteellinen laitos”.

Epäilykset voivat kohdistua myös tieteelliseen prosessiin ja itse rokotteisiin.

Vaikka epäluottamuksella ja salaliittoajatuksilla on paljon yhteistä, tähän asenteisiin liittyvän taustasyyhyn argumentit eroavat siinä mielessä, että epäluottamuksen syyt voivat johtua henkilön kokemuksista (esimerkiksi siitä, että hän on kokenut syrjintää terveydenhuoltojärjestelmässä). Epäluottamuksesta syntyvät argumentit eivät myöskään välttämättä liity salaliittoihin. Sen sijaan epäluottamus ilmenee usein epämääräisinä väittäminä, jotka heijastavat epäilyksiä ja epävarmuutta ja joiden johtopäätökset perustuvat viestin lähteeseen.

Tässä teemassa keskustellaan tarpeesta suhtautua skeptisesti ja ”tutkia itse” sen sijaan, että luotettaisiin lääkäreihin, tutkijoihin, hallitukseen tai muihin, joiden katsotaan antavan vain puolueellista tietoa.

Jotkut saattavat pitää itseään poikkeuksellisena tai erityisenä, ja siksi heidän on tehtävä omat tutkimuksensa, jotta he voivat tehdä henkilökohtaisen päätöksensä.

Teeman mukaan ihmiset, jotka eivät tee omaa tutkimusta vaan kuuntelevat auktoriteetteja, ovat laiskoja ja tietämättömiä.

Onko se lainkaan totta?

Jokaisella pitäisi ilman muuta olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus ottaa selvää itseään koskevista lääketieteellisistä päätöksistä käyttäen parasta saatavilla olevaa näyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen hankkii tietoa siitä, mikä on hyvää näyttöä, ja käyttää esimerkiksi useita riippumattomia lähteitä. Nykyiset lääketieteelliset käytännöt ovat avoimia potilaille ja heidän perheilleen, jotka osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, mikä on tärkeää tietoon perustuvan suostumuksen varmistamiseksi ja hoitoihin sitoutumisen lisäämiseksi.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Jokaisella pitäisi ilman muuta olla itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus ottaa selvää itseään koskevista lääketieteellisistä päätöksistä käyttäen parasta saatavilla olevaa näyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen hankkii tietoa siitä, mikä on hyvää näyttöä, ja käyttää esimerkiksi useita riippumattomia lähteitä. Nykyiset lääketieteelliset käytännöt ovat avoimia potilaille ja heidän perheilleen, jotka osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, mikä on tärkeää tietoon perustuvan suostumuksen varmistamiseksi ja hoitoihin sitoutumisen lisäämiseksi.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Asiantuntijat tekevät päätöksensä analysoituaan näytön kriittisesti.

Luotettavan tiedon saamiseksi meidän on myös arvioitava kriittisesti saamiamme tietoja, vältettävä lähteitä, jotka tarkoituksellisesti yrittävät johtaa meitä harhaan, ja oltava tietoisia omista ennakkoluuloistamme ja tiedon puutteistamme.

Lääketiede on niin monimutkainen ala, että jopa ammattitutkijoiden on työskenneltävä suurissa ryhmissä, jotta jokaisen jäsenen tiedot ja taidot saadaan yhteiseen käyttöön. Kollektiivisen analyysin tuloksena saadut tiedot ovat näin ollen yksi luotettavimmista lähteistä, joihin voimme perustaa oman tutkimuksemme.

Rokotuspäätöksiä tehtäessä on järkevää antaa painoarvoa enemmän näille lähteille.

Mistä saan lisätietoja?

Lisätietoja: 

Akateemiset viittaukset:

fiFinnish
en_GBEnglish pl_PLPolish de_DEGerman sv_SESwedish fr_FRFrench es_ESSpanish ro_RORomanian fiFinnish

MISINFORMATION & DISTRUST

One of the strongest predictors of vaccine hesitancy is people’s general mistrust of authorities, pharmaceutical companies, scientists, the medical “establishment”, and scientific research methods and findings. The distrust is often expressed in claims about vested interests or a lack of knowledge about vaccinations. It can be directed towards different targets, for example, health and medical authorities or professionals, pharmaceutical companies, the government, and the scientific process and vaccines themselves.

 

Although distrust is related to conspiracist ideation, arguments framed within this attitude root are distinct in that the reasons for distrust may be due to a person’s lived experience (e.g., having experienced discrimination in the healthcare system). Arguments stemming from distrust also need not relate to conspiracies. Instead, distrust often manifests as vague statements, full of suspicion and uncertainty, with conclusions drawn based on the source of the message.