← Quick Find
Rokottamiseen liittyvien asenteiden tietolähde
Rokottamiseen liittyvien asenteiden tietolähde
Ihmiset ovat omien kehonsa ja lastensa asiantuntijoita (esim. äiti tietää parhaiten, intuitio ja vaisto)
Episteeminen relativismi eli ”tietämyksen määrittelyn subjektiivisuus” on filosofinen näkemys siitä, että yhteiskunnalliset sopimukset määrittävät tieteellisiä faktoja. Tästä näkökulmasta katsottuna tosiseikat ovat subjektiivisia ja perustuvat historialliseen kontekstiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin normeihin sekä yksilöllisiin normeihin. Tämän määritelmän mukaan objektiivista tietoa ei ole. Rokotevastaisuuteen on liittynyt useita episteemisen relativismin muotoja.
Relativismi tarkoittaa joillekin ihmisille sitä, että tieteellinen näyttö ja subjektiiviset kokemukset ovat yhtä arvokkaita tuottamaan tietoa tai että henkilökohtaiset kokemukset ovat todisteita suuremmat. Äärimmäisen relativismin yleisiä ilmentymiä ovat
Tässä teemassa väitetään, että jokainen henkilö on oman itsensä asiantuntija, joten hänen henkilökohtaisen tietonsa on oltava etusijalla lääketieteellisiin/tieteellisiin asiantuntijoihin nähden.
Väitteet vetoavat usein äitien voimaan ja väittävät, että ”äiti tietää parhaiten” ja rohkaisevat ihmisiä luottamaan vaistoonsa ja mututuntumaansa lääkäreiden sijaan.
Tässä teemassa tuodaan esiin se, että yksilöt tekevät tai ovat tehneet omaa tutkimusta, joka on asiantuntijoita parempaa tai johon sisältyy sellaisia tietoja, joista asiantuntijat eivät tiedä.
Terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden on otettava huomioon henkilökohtaiset mieltymykset ja kokemukset, sillä tällaisia lausuntoja voidaan usein hyödyntää sellaisten mahdollisten vaikutusten löytämiseksi, jotka ovat harvinaisia tai joita esiintyy vain tietyissä vähemmistöryhmissä. Nykyiset lääketieteelliset käytännöt ovat avoimia potilaille ja heidän perheilleen, jotka osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, mikä on tärkeää tietoon perustuvan suostumuksen varmistamiseksi ja hoitoihin sitoutumisen lisäämiseksi.
Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että
Terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden on otettava huomioon henkilökohtaiset mieltymykset ja kokemukset, sillä tällaisia lausuntoja voidaan usein hyödyntää sellaisten mahdollisten vaikutusten löytämiseksi, jotka ovat harvinaisia tai joita esiintyy vain tietyissä vähemmistöryhmissä. Nykyiset lääketieteelliset käytännöt ovat avoimia potilaille ja heidän perheilleen, jotka osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon, mikä on tärkeää tietoon perustuvan suostumuksen varmistamiseksi ja hoitoihin sitoutumisen lisäämiseksi.
Asiantuntijat tekevät päätöksensä analysoituaan näytön kriittisesti. Luotettavan tiedon saamiseksi meidän on myös arvioitava kriittisesti saamiamme tietoja, vältettävä lähteitä, jotka tarkoituksellisesti yrittävät johtaa meitä harhaan, ja oltava tietoisia omista ennakkoluuloistamme ja tiedon puutteistamme.
Lääketiede on niin monimutkainen ala, että jopa ammattitutkijoiden on työskenneltävä suurissa ryhmissä, jotta jokaisen jäsenen tiedot ja taidot saadaan yhteiseen käyttöön. Kollektiivisen analyysin tuloksena saadut tiedot ovat näin ollen yksi luotettavimmista lähteistä, joihin oman tutkimuksen voi perustaa. Rokotuspäätöksiä tehtäessä on järkevää antaa painoarvoa enemmän näille lähteille.