← Quick Find

Rokottamiseen liittyvien asenteiden tietolähde

Miten ”kustannus-hyötyanalyysi” liittyy rokotuksiin?

Rokotukset koetaan riskialttiimmiksi kuin itse sairaudet

Ihmisillä on usein vääristynyt käsitys sairauden aiheuttamasta riskistä. Ihmiset saattavat kokea, että sairauden riski on pieni tai merkityksetön. Tämä voi saada heitä uskomaan, että he eivät tarvitse rokotetta tai että haitat ovat rokotusten hyötyjä suuremmat. Vääristyneen tautiriskikuvitelman on todettu liittyvän epäröimiseen, kannattaako rokottautuminen.

Yksi syy tautiriskin aliarvioimiseen on rokotteiden tehokkuus. On helppo ymmärtää väärin, että ennaltaehkäistävän taudin riski on pieni, kun vain harvat ihmiset kärsivät siitä.

Tässä teemassa päätös olla rokottautumatta esitetään laskelmoituna päätöksenä. Laskelmointi perustuu kuitenkin vääristyneeseen käsitykseen seuraavista seikoista:

  • sairauden riski
  • rokotuksen riski
  • rokotuksen hyödyt.

Rokotteiden haitat paisuvat ja hyödyt kutistuvat, jolloin kustannus-hyötyanalyysi vääristyy. Ihmiset saattavat myös väittää, että heidän vääristyneet käsityksensä ovat totta ja muut vääristävät riskejä.

Onko se lainkaan totta?

Useimmat ihmiset eivät ole säännöllisesti tekemisissä rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien kanssa, joten he eivät välttämättä pelkää näitä tauteja. Suomen kaltaisissa maissa rokotteet ovat onnistuneet vähentämään sellaisten tautien - kuten tuhkarokon - esiintymistä, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olivat erittäin vakavia. Näissä olosuhteissa pienet rokotusriskit voivat tuntua uhkaavammilta, koska ne vaikuttavat varmemmilta kuin sellaisten tautien riski, joista ei ole suoraa kokemusta.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Useimmat ihmiset eivät ole säännöllisesti tekemisissä rokotuksilla ehkäistävissä olevien tautien kanssa, joten he eivät välttämättä pelkää näitä tauteja. Suomen kaltaisissa maissa rokotteet ovat onnistuneet vähentämään sellaisten tautien - kuten tuhkarokon - esiintymistä, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olivat erittäin vakavia. Näissä olosuhteissa pienet rokotusriskit voivat tuntua uhkaavammilta, koska ne vaikuttavat varmemmilta kuin sellaisten tautien riski, joista ei ole suoraa kokemusta.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Rokote suojaa meitä taudeilta ja vakavilta sairauksilta. Pahimmassa tapauksessa sairaudella voi olla hengenvaarallisia seurauksia ja se voi johtaa työkyvyttömyyteen ja kuolemaan.

Eri maiden rokotussuositukset räätälöidään kyseisen maan tautiriskin mukaisesti. Esimerkiksi tuhkarokkorokotetta suositellaan maailmanlaajuisesti, koska tauti aiheuttaa erittäin suuren riskin kaikille. Tuhkarokko aiheutti maailmanlaajuisesti yli 2,6 miljoonaa kuolemaa, ennen kuin sitä vastaan alettiin rokottaa. Tämä tapahtui vasta 1980-luvulla. Malariarokotetta suositellaan kuitenkin vain tietyissä maissa, joissa tauti on todellinen uhka.

fiFinnish