← Quick Find

Vaccine attitudes resource

Miten ”virheellinen logiikka” liittyy rokotuksiin?

Käänteinen todistustaakka ja tilastojen väärinkäyttö syy-yhteyttä koskevissa päätelmissä

Jotkut kieltäytyvät rokottautumasta perusteettomien uskomusten perusteella. Esimerkiksi väite, jonka mukaan keholla on ”luontainen kyky parantua” tai ”luonnollinen” on aina parempi. Tämä voi saada ihmiset uskomaan, että ”luonnollisen” taudin kärsiminen myöhemmän immuniteetin saavuttamiseksi on parempi vaihtoehto kuin rokottautuminen, mikä on täysin päinvastaista kuin todelliset riskit.

Monilla vaihtoehtoisen lääketieteen kannattajilla on perusteettomia uskomuksia, ja he suhtautuvat rokotuksiin epäilevästi.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perusteettomia uskomuksia muokkaavat erityisesti ”kognitiiviset muuttujat”. Se on psykologinen termi, joka kuvaa tapaa, jolla ihmiset käsittelevät tietoa.

Kognitiiviset muuttujat erottavat perusteettomat uskomukset salaliittoteorioihin pohjautuvista uskomuksista, joihin vaikuttavat ensisijaisesti koetut uhkat ja emotionaaliset muuttujat.

Kognitiivisia muuttujia ovat

  • intuitiivinen kognitiivinen tyyli: ”mutu-tunteen” hyväksyminen paremmaksi oppaaksi kuin todisteet.
  • ontologiset sekaannukset: ihmisillä voi olla vaikeuksia erottaa vertauskuvia tosiseikoista, he ottavat kirjaimellisesti esimerkiksi ”puut voivat aistia tuulen” tai ”vanhat huonekalut tietävät asioita menneisyydestä”.
  • vastaanottavaisuus näennäisesti syville väittämille: pitää esimerkiksi pitää sellaista lausetta kuin ”kokonaisuus hiljentää äärettömät ilmiöt” syvällisenä.
  • alttius hyväksyä syy-seurausharhoja: uskotaan, että yksi tapahtuma vaikuttaa toiseen, kun syy-seuraussuhdetta ei itse asiassa ole, esimerkiksi että suosikkijalkapallojoukkue voitti pelin, koska kaikilla kotikatsomoissa oli yllään joukkueen pelipaita.

Tämä teema hyökkää tiedettä ja rokotteita vastaan käyttämällä virhepäätelmiä. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

  • Tämä teema hyökkää tiedettä ja rokotteita vastaan käyttämällä virhepäätelmiä. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
  • todisteiden puuttumiseen vetoaminen perusteettomien syy-yhteyksien osoittamiseksi
  • kieltäydytään hyväksymästä yhteensattumat
  • tilastojen väärinkäyttö.

Onko se lainkaan totta?

Aivan kuten muistakaan lääkevalmisteista ei voida taata, rokotteista ei voida taata, että ne ovat täysin turvallisia ja tehokkaita. Joskus epävarmuutta on vaikea käsitellä, ja pelko tai viha on täysin ymmärrettävää.

Hämmennystä voi synnyttää esimerkiksi se, että vaikka rokotuskattavuus lisääntyy, samalla sairaustapaukset kasvavat, kuten voi käydä influenssaepidemian tai koronavirusaallon aikana.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Aivan kuten muistakaan lääkevalmisteista ei voida taata, rokotteista ei voida taata, että ne ovat täysin turvallisia ja tehokkaita. Joskus epävarmuutta on vaikea käsitellä, ja pelko tai viha on täysin ymmärrettävää.

Hämmennystä voi synnyttää esimerkiksi se, että vaikka rokotuskattavuus lisääntyy, samalla sairaustapaukset kasvavat, kuten voi käydä influenssaepidemian tai koronavirusaallon aikana.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Jos jäämme odottamaan sataprosenttisia todisteita siitä, että jokin on turvallista, emme koskaan tee elämässämme mitään. Kuvittele, että kieltäytyisit nousemasta autoon, ellei kuljettaja pysty osoittamaan sataprosenttisesti, että et joudu onnettomuuteen.

Vaikka rokotteet eivät ole sataprosenttisen tehokkaita, niiden hyödyt ovat silti huomattavasti suuremmat kuin niiden mahdolliset haittavaikutukset. Myöskään monet muut hoidot, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, eivät ole sataprosenttisesti tehokkaita (esim. kun otamme ibuprofeenia päänsärkyyn). Olemme kuitenkin riittävän varmoja siitä, että lääke auttaa.

Mikään elämässä ei ole täysin varmaa, ja vakavien sivuvaikutusten pelko voi johtaa siihen, että näkee yhteyksiä, joita ei ole. Kansanterveysjärjestöillä ja riippumattomilla tutkijoilla on kuitenkin erittäin luotettavat seurantajärjestelmät, joilla seurataan kaikkia rokotusten mahdollisia sivuvaikutuksia. Seurannassa käytetään tehokkaita tilastoja ja otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt.

fiFinnish