← Quick Find
Vaccine attitudes resource
Vaccine attitudes resource
Rokotteita koskevat tieteelliset tutkimukset perustuvat kiistanalaisiin teorioihin
Yksi vahvimmista rokotevastaisuutta ennustavista tekijöistä on henkilön yleinen epäluottamus viranomaisia ja heitä kohtaan, joiden katsotaan toimivan viranomaisille.
Epäluottamus ilmenee usein väitteinä eturistiriidoista tai puutteellisena tietämyksenä rokotuksista.
Epäluottamuksella voi olla eri kohteita, esimerkiksi:
Epäilykset voivat kohdistua myös tieteelliseen prosessiin ja itse rokotteisiin.
Vaikka epäluottamuksella ja salaliittoajatuksilla on paljon yhteistä, tähän asenteisiin liittyvän taustasyyhyn argumentit eroavat siinä mielessä, että epäluottamuksen syyt voivat johtua henkilön kokemuksista (esimerkiksi siitä, että hän on kokenut syrjintää terveydenhuoltojärjestelmässä). Epäluottamuksesta syntyvät argumentit eivät myöskään välttämättä liity salaliittoihin. Sen sijaan epäluottamus ilmenee usein epämääräisinä väittäminä, jotka heijastavat epäilyksiä ja epävarmuutta ja joiden johtopäätökset perustuvat viestin lähteeseen.
Tässä teemassa keskitytään epäluottamukseen rokotteiden kehittämisen taustalla olevaa tieteellistä prosessia kohtaan sekä väitteisiin, että tiedettä on manipuloitu ja se on puolueellista. Väitteisiin poimitaan usein tarkoituksenmukaisesti faktoja, jotka tukevat epäilyksiä.
On ymmärrettävää, miksi monet eivät automaattisesti luota rokotteiden taustalla oleviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tieteellisestä prosessista viestitään usein ammattikielellä, jota maallikkojen on vaikea seurata. Sen vuoksi on vaikea ymmärtää, miten näyttöä on kertynyt ajan mittaan siten, että se tukee alkuteoriaa aukottomasti. Verkossa ja tiedotusvälineissä rokotteiden kiistanalaisuudesta kertovat ihmiset voivat myös olla hyvin vakuuttavia. Sekavassa tilanteessa tosiasioita voi olla vaikea arvioida. Onneksi voimme tarkastella useita lähteitä, joista vakiintunut tieto ja näyttö johdetaan.
Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että
On ymmärrettävää, miksi monet eivät automaattisesti luota rokotteiden taustalla oleviin tieteellisiin tutkimuksiin. Tieteellisestä prosessista viestitään usein ammattikielellä, jota maallikkojen on vaikea seurata. Sen vuoksi on vaikea ymmärtää, miten näyttöä on kertynyt ajan mittaan siten, että se tukee alkuteoriaa aukottomasti. Verkossa ja tiedotusvälineissä rokotteiden kiistanalaisuudesta kertovat ihmiset voivat myös olla hyvin vakuuttavia. Sekavassa tilanteessa tosiasioita voi olla vaikea arvioida. Onneksi voimme tarkastella useita lähteitä, joista vakiintunut tieto ja näyttö johdetaan.
Rokotteiden tieteellinen tutkimus perustuu laajaan ja pitkäaikaiseen näyttöön. Nimenomaan todisteiden kerääntyminen vakiinnutti immunologian tieteenalaksi. Rokotteiden hyödyistä ja turvallisuudesta sekä niiden toiminnasta vallitsee vahva ja laaja lääketieteellinen konsensus. Tämä johtuu siitä, että miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa ovat saaneet vuosittain rokotteen yli sadan vuoden ajan.
Lisätietoja:
Akateemiset viittaukset:
One of the strongest predictors of vaccine hesitancy is people’s general mistrust of authorities, pharmaceutical companies, scientists, the medical “establishment”, and scientific research methods and findings. The distrust is often expressed in claims about vested interests or a lack of knowledge about vaccinations. It can be directed towards different targets, for example, health and medical authorities or professionals, pharmaceutical companies, the government, and the scientific process and vaccines themselves.
Although distrust is related to conspiracist ideation, arguments framed within this attitude root are distinct in that the reasons for distrust may be due to a person’s lived experience (e.g., having experienced discrimination in the healthcare system). Arguments stemming from distrust also need not relate to conspiracies. Instead, distrust often manifests as vague statements, full of suspicion and uncertainty, with conclusions drawn based on the source of the message.