← Quick Find

Rokottamiseen liittyvien asenteiden tietolähde

Miten lause ”totuus on suhteellista” liittyy rokotuksiin?

Tieteellisen epistemologian ja objektiivisuuden kieltäminen väittäen, että tieto on suhteellista

Episteeminen relativismi eli ”tietämyksen määrittelyn subjektiivisuus” on filosofinen näkemys siitä, että yhteiskunnalliset sopimukset määrittävät tieteellisiä faktoja. Tästä näkökulmasta katsottuna tosiseikat ovat subjektiivisia ja perustuvat historialliseen kontekstiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin normeihin sekä yksilöllisiin normeihin. Tämän määritelmän mukaan objektiivista tietoa ei ole. Rokotevastaisuuteen on liittynyt useita episteemisen relativismin muotoja.

Relativismi tarkoittaa joillekin ihmisille sitä, että tieteellinen näyttö ja subjektiiviset kokemukset ovat yhtä arvokkaita tuottamaan tietoa tai että henkilökohtaiset kokemukset ovat todisteita suuremmat. Äärimmäisen relativismin yleisiä ilmentymiä ovat

  • vetoaminen ”äidin vaistoon”
  • kehotus ”tehdä omaa tutkimusta”.

Tässä teemassa on tapana väittää, että tieteellinen tieto, objektiivinen näyttö ja asiantuntemus ovat ”suhteellisia”. Tyypillinen johtopäätös on, että tiede ja lääketiede ovat väärässä tai huonompia (ja siten ovat myös rokotteet).

Tämän teeman väitteet voivat torjua tieteellisen lääketieteen ja kutsua sitä

  • tavanomaiseksi
  • vanhentuneeksi
  • kritiikittömäksi
  • sosiaaliseksi rakennelmaksi
  • poliittiseksi agendaksi
  • siirtomaasorron keinoksi.

Onko se lainkaan totta?

Objektiivisuuden ja totuuden kaltaisilla käsitteillä on monia vivahteita. Niitä on joskus vaikea soveltaa esimerkiksi taiteeseen tai tiettyihin moraalisiin päätöksiin. Tieteessäkin on tilanteita, joissa eri tutkijat voivat tehdä erilaisia johtopäätöksiä saman näytön valossa.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Objektiivisuuden ja totuuden kaltaisilla käsitteillä on monia vivahteita. Niitä on joskus vaikea soveltaa esimerkiksi taiteeseen tai tiettyihin moraalisiin päätöksiin. Tieteessäkin on tilanteita, joissa eri tutkijat voivat tehdä erilaisia johtopäätöksiä saman näytön valossa.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Tieteessä on tärkeää arvioida näyttöä sellaisten todennettavissa olevien kriteerien perusteella, kuten tietojen luotettavuuden, oikeellisuuden ja toistettavuuden perusteella. Tieteellinen tutkimus etenee jatkuvasti, jotta mahdollisimman luotettavaa tietoa saadaan tuotettua. Tiede on antanut meille erittäin tarkkoja selityksiä ja ennusteita maailmasta. Tiede on parantanut elämäämme monella tavalla, kuten kehittämällä antibiootteja, tietokoneita ja lentokoneita.

Tieteellisen prosessin avulla voimme arvioida luotettavasti, ehkäisevätkö rokotteet vakavia sairauksia ja kuolemaa vai eivät. Henkeä uhkaavissa asioissa on järkevää noudattaa asiantuntevien asiantuntijoiden neuvoja. Konsultoimme asiantuntijoita myös muissa asioissa, esimerkiksi kun korjaamme auton tai rakennamme talon. Samoin tutkijat ja lääketieteen ammattilaiset kehittävät asiantuntijatietoja, jotka voivat auttaa meitä terveyteen liittyvissä asioissa.

fiFinnish