Jotkut kieltäytyvät rokottautumasta perusteettomien uskomusten perusteella. Esimerkiksi väite, jonka mukaan keholla on ”luontainen kyky parantua” tai ”luonnollinen” on aina parempi. Tämä voi saada ihmiset uskomaan, että ”luonnollisen” taudin kärsiminen myöhemmän immuniteetin saavuttamiseksi on parempi vaihtoehto kuin rokottautuminen, mikä on täysin päinvastaista kuin todelliset riskit.

Monilla vaihtoehtoisen lääketieteen kannattajilla on perusteettomia uskomuksia, ja he suhtautuvat rokotuksiin epäilevästi.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että perusteettomia uskomuksia muokkaavat erityisesti ”kognitiiviset muuttujat”. Se on psykologinen termi, joka kuvaa tapaa, jolla ihmiset käsittelevät tietoa.

Kognitiiviset muuttujat erottavat perusteettomat uskomukset salaliittoteorioihin pohjautuvista uskomuksista, joihin vaikuttavat ensisijaisesti koetut uhkat ja emotionaaliset muuttujat.

Kognitiivisia muuttujia ovat

• intuitiivinen kognitiivinen tyyli: ”mutu-tunteen” hyväksyminen paremmaksi oppaaksi kuin todisteet.

• ontologiset sekaannukset: ihmisillä voi olla vaikeuksia erottaa vertauskuvia tosiseikoista, he ottavat kirjaimellisesti esimerkiksi ”puut voivat aistia tuulen” tai ”vanhat huonekalut tietävät asioita menneisyydestä”.
• vastaanottavaisuus näennäisesti syville väittämille: pitää esimerkiksi pitää sellaista lausetta kuin ”kokonaisuus hiljentää äärettömät ilmiöt” syvällisenä.
• alttius hyväksyä syy-seurausharhoja: uskotaan, että yksi tapahtuma vaikuttaa toiseen, kun syy-seuraussuhdetta ei itse asiassa ole, esimerkiksi että suosikkijalkapallojoukkue voitti pelin, koska kaikilla kotikatsomoissa oli yllään joukkueen pelipaita.