← Quick Find

Vaccine attitudes resource

Miten ”epäluotettavat tiedot” liittyvät rokotteisiin?

Rokotukset ovat kokeellisia ja perustuvat puutteellisiin tai puolueellisiin tietoihin

Yksi vahvimmista rokotevastaisuutta ennustavista tekijöistä on henkilön yleinen epäluottamus viranomaisia ja heitä kohtaan, joiden katsotaan toimivan viranomaisille.

Epäluottamus ilmenee usein väitteinä eturistiriidoista tai puutteellisena tietämyksenä rokotuksista.

Epäluottamuksella voi olla eri kohteita, esimerkiksi:

  • terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaiset ja järjestöt
  • lääkeyhtiöt
  • hallitukset
  • tutkijat.
  • ”Lääketieteellinen laitos”.

Epäilykset voivat kohdistua myös tieteelliseen prosessiin ja itse rokotteisiin.

Vaikka epäluottamuksella ja salaliittoajatuksilla on paljon yhteistä, tähän asenteisiin liittyvän taustasyyhyn argumentit eroavat siinä mielessä, että epäluottamuksen syyt voivat johtua henkilön kokemuksista (esimerkiksi siitä, että hän on kokenut syrjintää terveydenhuoltojärjestelmässä). Epäluottamuksesta syntyvät argumentit eivät myöskään välttämättä liity salaliittoihin. Sen sijaan epäluottamus ilmenee usein epämääräisinä väittäminä, jotka heijastavat epäilyksiä ja epävarmuutta ja joiden johtopäätökset perustuvat viestin lähteeseen.

Tässä teemassa rokotteita epäillään muun muassa seuraavista syistä:

  • Väitetään, että ne ovat kokeellisia, uusia ja testaamattomia ja että niillä on tuntemattomia pitkäaikaisia sivuvaikutuksia.
  • Esitetään huoli siitä, että niiden markkinoilletuloa on nopeutettu käyttämällä väestöä tai tiettyjä etnisiä ryhmiä vastoin tahtoa koekaniineina kokeessa.
  • Epäillään niiden tehokkuutta, mikä johtuu usein tieteen ja tilastojen väärinymmärtämisestä.
  • Uskotaan, että rokotteet aiheuttavat haittaa.

Onko se lainkaan totta?

Esitetään huoli rokotteiden kehittämisprosessin ymmärrettävyydestä. Kuten kaikissa lääketieteellisissä hoitomuodoissa, myös rokotteilla on aluksi kokeiluvaihe, jota seuraa jatkotestaus sekä turvallisuuden ja tehokkuuden validointi. Valitettavasti tutkijat eivät aina osaa selittää näitä prosesseja ja niiden tuloksia helposti ymmärrettävästi. On hyvä olla kiinnostunut ja esittää kysymyksiä prosessista.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Esitetään huoli rokotteiden kehittämisprosessin ymmärrettävyydestä. Kuten kaikissa lääketieteellisissä hoitomuodoissa, myös rokotteilla on aluksi kokeiluvaihe, jota seuraa jatkotestaus sekä turvallisuuden ja tehokkuuden validointi. Valitettavasti tutkijat eivät aina osaa selittää näitä prosesseja ja niiden tuloksia helposti ymmärrettävästi. On hyvä olla kiinnostunut ja esittää kysymyksiä prosessista.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Rokotteille tehdään useita kliinisiä kokeita turvallisuuden ja tehokkuuden osoittamiseksi, ennen kuin kansalliset lääke- ja terveysviranomaiset hyväksyvät ne. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Euroopan lääkeviraston (European Medicines Agency EMA) kaltaiset sääntelyviranomaiset tarkastelevat kaikkia kliinisistä tutkimuksista toimitettuja tietoja ennen rokotteiden hyväksymistä. Viranomaiset pyytävät lisää tietoja ennen päätöksentekoa, jos tiedot ovat epätäydellisiä tai puolueellisia.

Näyttöä tarkastellessaan sääntelyviranomaiset käyttävät myös tutkimustyökaluja voidakseen arvioida tutkimusten puolueellisuusriskiä. Terveysviranomaiset valvovat kaikkien rokotteiden turvallisuutta myös rokotteiden hyväksymisen jälkeen, ja haittavaikutusten raportointisivustot ovat julkisia ja avoimia kaikille monissa maissa.

Jatkuva seuranta tarkoittaa, että miljoonilta ihmisiltä on kerätty tietoa, joka antaa täydellisen ja pitkän aikavälin kuvan rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta.

fiFinnish

MISINFORMATION & DISTRUST

One of the strongest predictors of vaccine hesitancy is people’s general mistrust of authorities, pharmaceutical companies, scientists, the medical “establishment”, and scientific research methods and findings. The distrust is often expressed in claims about vested interests or a lack of knowledge about vaccinations. It can be directed towards different targets, for example, health and medical authorities or professionals, pharmaceutical companies, the government, and the scientific process and vaccines themselves.

 

Although distrust is related to conspiracist ideation, arguments framed within this attitude root are distinct in that the reasons for distrust may be due to a person’s lived experience (e.g., having experienced discrimination in the healthcare system). Arguments stemming from distrust also need not relate to conspiracies. Instead, distrust often manifests as vague statements, full of suspicion and uncertainty, with conclusions drawn based on the source of the message.