← Quick Find

Vaccine attitudes resource

Miten ”taloudelliset edut” liittyvät rokotteisiin?

Yrityksiltä saadut rokotetiedot perustuvat taloudellisiin intresseihin

Yksi vahvimmista rokotevastaisuutta ennustavista tekijöistä on henkilön yleinen epäluottamus viranomaisia ja heitä kohtaan, joiden katsotaan toimivan viranomaisille.

Epäluottamus ilmenee usein väitteinä eturistiriidoista tai puutteellisena tietämyksenä rokotuksista.

Epäluottamuksella voi olla eri kohteita, esimerkiksi:

  • terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaiset ja järjestöt
  • lääkeyhtiöt
  • hallitukset
  • tutkijat.
  • ”Lääketieteellinen laitos”.

Epäilykset voivat kohdistua myös tieteelliseen prosessiin ja itse rokotteisiin.

Vaikka epäluottamuksella ja salaliittoajatuksilla on paljon yhteistä, tähän asenteisiin liittyvän taustasyyhyn argumentit eroavat siinä mielessä, että epäluottamuksen syyt voivat johtua henkilön kokemuksista (esimerkiksi siitä, että hän on kokenut syrjintää terveydenhuoltojärjestelmässä). Epäluottamuksesta syntyvät argumentit eivät myöskään välttämättä liity salaliittoihin. Sen sijaan epäluottamus ilmenee usein epämääräisinä väittäminä, jotka heijastavat epäilyksiä ja epävarmuutta ja joiden johtopäätökset perustuvat viestin lähteeseen.

Tässä teemassa väitetään, että ei voida luottaa siihen, että lääkeyhtiöt asettaisivat ihmisten turvallisuuden voittojensa edelle. Ihmiset kokevat ylipäätään epäluottamusta rokotteisiin liittyvää koettua taloudellista hyötyä kohtaan.

Onko se lainkaan totta?

Epäluottamus viranomaisia kohtaan on joskus perusteltua. Jotkut saattavat esimerkiksi olla huolissaan rokotteista, koska lääketeollisuus todellakin hyötyy niistä. Esimerkiksi lääkeyritys Pfizer on tienannut helmikuusta 2022 alkaen kehittämästään koronarokotteesta noin 32 miljardia euroa. Kaikkien toimialojen yksityiset yritykset haluavat ansaita rahaa tuotteillaan. On tärkeää esittää kriittisiä kysymyksiä toimialojen motiiveista.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Epäluottamus viranomaisia kohtaan on joskus perusteltua. Jotkut saattavat esimerkiksi olla huolissaan rokotteista, koska lääketeollisuus todellakin hyötyy niistä. Esimerkiksi lääkeyritys Pfizer on tienannut helmikuusta 2022 alkaen kehittämästään koronarokotteesta noin 32 miljardia euroa. Kaikkien toimialojen yksityiset yritykset haluavat ansaita rahaa tuotteillaan. On tärkeää esittää kriittisiä kysymyksiä toimialojen motiiveista.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Lääkeyhtiöt eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka saavat voittoja. Myös heillä on vahva taloudellinen kannustin, jotka kannustavat muita olemaan ottamatta rokotteita: he hyötyvät siitä, että ihmiset ostavat heidän vaihtoehtoisia tuotteitaan.

Vaihtoehtohoidoille, toisin kuin rokotteille, ei ole olemassa riippumattomia sääntelyviranomaisia, joissa riippumattomat tutkijat ja kansalaisjärjestöt eri puolilla maailmaa arvioivat tuotteiden turvallisuutta ja tehokkuutta eikä tuotteita säätele mikään yritys. Lääkeyhtiöiden on itse asiassa ilmoitettava julkisesti kaikista eturistiriidoista, myös saadusta rahoituksesta.

Riippumattomien asiantuntijoiden antamat tiedot ovat parhaita rokotteita koskevia ohjeita.

fiFinnish

MISINFORMATION & DISTRUST

One of the strongest predictors of vaccine hesitancy is people’s general mistrust of authorities, pharmaceutical companies, scientists, the medical “establishment”, and scientific research methods and findings. The distrust is often expressed in claims about vested interests or a lack of knowledge about vaccinations. It can be directed towards different targets, for example, health and medical authorities or professionals, pharmaceutical companies, the government, and the scientific process and vaccines themselves.

 

Although distrust is related to conspiracist ideation, arguments framed within this attitude root are distinct in that the reasons for distrust may be due to a person’s lived experience (e.g., having experienced discrimination in the healthcare system). Arguments stemming from distrust also need not relate to conspiracies. Instead, distrust often manifests as vague statements, full of suspicion and uncertainty, with conclusions drawn based on the source of the message.