← Quick Find

Salaliittoajattelu

Epäluottamus

Perusteettomat uskomukset

Maailmankuva ja politiikka

Uskonnolliset huolenaiheet

Moraaliset huolenaiheet

Pelko ja fobiat

Vääristynyt riskikäsitys.

Perceived self interest

Episteeminen relativismi

Reaktanssi

Rokottamiseen liittyvien asenteiden tietolähde

Miten ”syrjäytyneet ryhmät” liittyvät rokotteisiin?

Voimakkaat ryhmät sortavat heikommassa asemassa olevia määräämällä rokotuksia

Yksi vahvimmista rokotevastaisuutta ennustavista tekijöistä on henkilön yleinen epäluottamus viranomaisia ja heitä kohtaan, joiden katsotaan toimivan viranomaisille.

Epäluottamus ilmenee usein väitteinä eturistiriidoista tai puutteellisena tietämyksenä rokotuksista.

Epäluottamuksella voi olla eri kohteita, esimerkiksi:

  • terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaiset ja järjestöt
  • lääkeyhtiöt
  • hallitukset
  • tutkijat.
  • ”Lääketieteellinen laitos”.

Epäilykset voivat kohdistua myös tieteelliseen prosessiin ja itse rokotteisiin.

Vaikka epäluottamuksella ja salaliittoajatuksilla on paljon yhteistä, tähän asenteisiin liittyvän taustasyyhyn argumentit eroavat siinä mielessä, että epäluottamuksen syyt voivat johtua henkilön kokemuksista (esimerkiksi siitä, että hän on kokenut syrjintää terveydenhuoltojärjestelmässä). Epäluottamuksesta syntyvät argumentit eivät myöskään välttämättä liity salaliittoihin. Sen sijaan epäluottamus ilmenee usein epämääräisinä väittäminä, jotka heijastavat epäilyksiä ja epävarmuutta ja joiden johtopäätökset perustuvat viestin lähteeseen.

Tämä teema kuvastaa yleistä epäluuloa, joka kohdistuu oman (yleensä syrjäytyneen) yhteisön ulkopuolisiin henkilöihin, ja sitä, että yksilö luottaa vain omaan yhteisöönsä ja sosiaalisiin verkostoihinsa.

Onko se lainkaan totta?

Epäluottamus viranomaisia kohtaan on joskus perusteltua. Jotkut saattavat olla huolissaan esimerkiksi siitä, että hallituksen valtaa on käytetty väärin terveyskampanjoissa jo siirtomaa-aikana. On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmät tunnustavat tämän, muuttuvat helpommin saavutettaviksi ja vähentävät syrjiviä käytäntöjä sen sijaan, että olettaisivat luottamuksen syntyvän automaattisesti. Vähemmistöryhmillä ei useinkaan ole valtaa, ja niiden terveydentila on huonompi kuin enemmistöllä. On tärkeää kuunnella heidän huolenaiheitaan, jotta terveyserot voidaan korjata.

Mitä voisin sanoa jollekulle, joka uskoo vakaasti tähän uskomukseen?

Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen vuoropuhelu on tuottavinta, jos sitä ohjaa empatia ja potilaalla on mahdollisuus saada vahvistusta asenteidensa taustalla oleville syille ja kokea olevansa ymmärretty. Siksi on tärkeää ymmärtää yleisten mielipiteiden takana olevat taustasyyt. Ihmisen asenteen taustalla olevan taustasyyn vahvistaminen ei tarkoita, että meidän olisi oltava samaa mieltä hänen väitteensä kaikista yksityiskohdista. Voimme esimerkiksi tunnustaa, että

Epäluottamus viranomaisia kohtaan on joskus perusteltua. Jotkut saattavat olla huolissaan esimerkiksi siitä, että hallituksen valtaa on käytetty väärin terveyskampanjoissa jo siirtomaa-aikana. On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmät tunnustavat tämän, muuttuvat helpommin saavutettaviksi ja vähentävät syrjiviä käytäntöjä sen sijaan, että olettaisivat luottamuksen syntyvän automaattisesti. Vähemmistöryhmillä ei useinkaan ole valtaa, ja niiden terveydentila on huonompi kuin enemmistöllä. On tärkeää kuunnella heidän huolenaiheitaan, jotta terveyserot voidaan korjata.



Tämän (osittaisen) vahvistamisen jälkeen voidaan ryhtyä korjaamaan potilaan väitteen tiettyä väärinkäsitystä.

Rokotteet kehitettiin suojaamaan taudeilta, joista aiheutuu usein suhteettomia rasitteita syrjäytyneille väestöryhmille. Esimerkiksi koronaviruspandemia iski pahimmin köyhiin ja huono-osaisimpiin (usein vähemmistöt).

Rokotteet ovat pelastaneet enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö, ja Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti vaatinut rokotteiden jakelun tasapuolistamista, jotta myös alhaisemman tulotason maita voidaan suojella sairauksilta.

Heikommassa asemassa olevat yhteisöt ovat jo syrjäytyneet, sillä niiden edustajilla on muita heikompi terveydentila ja sairauksien vaikutukset heihin ovat suhteettoman suuret. Jos vain etuoikeutetut yhteisöt ottaisivat rokotteen, se jatkaisi heikommassa asemassa olevien sortamista.

Mistä saan lisätietoja?

Lisätietoja: 

Akateemiset viittaukset:

fiFinnish
en_GBEnglish sv_SESwedish pl_PLPolish de_DEGerman fr_FRFrench es_ESSpanish ro_RORomanian fiFinnish

MISINFORMATION & DISTRUST

One of the strongest predictors of vaccine hesitancy is people’s general mistrust of authorities, pharmaceutical companies, scientists, the medical “establishment”, and scientific research methods and findings. The distrust is often expressed in claims about vested interests or a lack of knowledge about vaccinations. It can be directed towards different targets, for example, health and medical authorities or professionals, pharmaceutical companies, the government, and the scientific process and vaccines themselves.

 

Although distrust is related to conspiracist ideation, arguments framed within this attitude root are distinct in that the reasons for distrust may be due to a person’s lived experience (e.g., having experienced discrimination in the healthcare system). Arguments stemming from distrust also need not relate to conspiracies. Instead, distrust often manifests as vague statements, full of suspicion and uncertainty, with conclusions drawn based on the source of the message.